Viestinnän ja vallan johtaminen

Viestinnän johtaminen ja välittyminen

Viestintä tarkoittaa tietoista tai tiedostamatonta ideoiden, tunteiden, viestien, tarinoiden ja informaation vaihtamista erilaisten kanavien kautta. Viestintä yhdistää organisatoriset toiminnat yhteen ja sen välittymiseen liittyy monenlaisia merkityksiä, tulkintoja sekä piileviä tarkoituksia. Johtaminen on pääasiassa viestintää, minkä ymmärtäminen on kriittistä organisatorisen toiminnan tehokkuuden maksimoimiseksi.

Viestintäteorioista organisaatiokäyttäytyminen näkee viestinnän jaettuna ymmärryksenä, joka näkyy avoimuutena ja vaikuttamisena siinä missä diskurssiteoria näkee viestinnän tarinankerrontana, jossa tietty näkökulma korostuu ”puheessa” paljastaen, miten viestijä ymmärtää ympäröivää maailmaa. Viestintä voi olla kahdenkeskistä eli dyadista, pienryhmän välistä, organisatorista viestintää tai massakommunikaatiota, jolle on tyypillistä yksisuuntaisuus, laaja ja kasvoton yleisö sekä erityiset kanavat. Johtamisen kannalta on erityisen tärkeää ymmärtää jaettujen juorujen ja tarinoiden merkitys sekä ymmärtää sisäisen viestinnän (muodollinen viestintä, avoin konttori, illanvietot) ja ulkoisen viestinnän (rekrytointi, logot, lausunnot, tuotteet) tärkeys yrityksen brändin ja työilmapiirin suhteen.

Case: Massaviestinnän valta – Nike

Nike tarjosi asiakkailleen mahdollisuutta saada asiakkaan valitseman sloganin kenkiin painettuna. Aktivisti Jonah Peretti pyysi, että saisi tekstin ”Sweatshop” (hikipaja), mutta Nike ei suostunut tähän. Tieto Niken kieltäytymisestä ja heidän välisestä viestinvaihdostaan levisi nopeasti aiheuttaen suuren määrän huonoa julkisuutta. Ratkaisu ei omasta mielestäni ollut legitiimi, sillä aktivisti ei rikkonut mitään aiemmin kerrottuja kriteerejä ja hänellä oli täysi oikeus valita haluamansa slogan. Todettakoon, että Niken kieltäytyminen oli todennäköisesti juurikin se reaktio, jonka aktivisti toiminnallaan halusi saavuttaa, joten myös tämä kertoo markkinointihenkilöstön arviontikyvyn puutteesta tässä tilanteessa. Kieltäytymisen sen sijaan, kengät olisi kannattanut valmistaa sekä tarttua näkyvästi lapsityövoiman käytön kitkemiseen kenkien valmistuksessa. 

Viestinnän käyttö markkinoinnissa, brändäyksessä ja työssä

Markkinointi tarkoittaa viestintää, jota käytetään tuotteiden ja palveluiden myynnin edistämiseen brändin vahvistamiseen ja asiakkaiden tarpeiden kannattavaan tyydyttämiseen. Markkinoinnilla on läheinen yhteys yrityksen brändiin, joka tarkoittaa organisaatiosta muodostuvaa kokonaiskuvaa muotoilun (nimi, mainokset, logo), käyttäytymisen sekä tuotteiden ja palveluiden kautta. Johtajan tulee ottaa huomioon hänen itsensä käyttämä viestintä sekä sen vaikutus työyhteisöön ja lopulta yrityksen luomaan brändiin. Näin ollen hänen tulee kiinnittää erityistä huomiota viestin muotoiluun siten, että se antaa yrityksestä edustavan ja halutun kuvan. Pienet asiat voivat vaikuttaa suuresti kokonaiskuvaan. 

Valta ja viestintä

Viestinnällä johdetaan arvoja, mutta arvojen tulee yhteisiä ollakseen uskottavia. Kontingenssiteorian mukaan ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa organisoida yritystä, vaan optimaalinen tapa on tilannesidonnainen ja riippuu kontingenssitekijöistä: teknologia, ympäristö (markkinat), organisaation koko, organisaation historia sekä työntekijöiden ja asiakkaiden odotukset. Johtamisessa viestintää ja valtaa tulee käyttää siten, että niitä hyödynnetään tilannesidosteisesti pyrkien saavuttamaan mahdollisimman suuri organisaation suorituskyky ja kokonaishyvinvointi. 

Tämä vaatii poliittista kyvykkyyttä, koska organisaatiot ovat itsessään poliittisia areenoita, joihin kuuluu tyypillisesti myös muutosvastarinta. Tässä viestinnän ja vallan käytön merkitys korostuu. Johtajan tulee ottaa huomioon myös organisaation muut näkökulmat mm. valtuuttamalla ja kuuntelemalla. Pehmeä vallankäyttöä ja vallankäyttöä yleensäkin esiintyy riippumatta siitä, ovatko kaikki osapuolet hyväksyneet sen. Esimiesasemassa toimivan henkilön tulee tiedostaa tämä ja pyrkiä aktiivisesti siihen, että vallankäyttö kohdistuu oikeanmukaisiin kohteisiin ja tavoitteisiin sekä tarvittaessa estää sen väärinkäyttö. Epävarmuutta tulee oppia sietämään ja siitä huolimatta pyrkiä ottamaa järjestelmällisesti huomioon positiivisen viestinnän merkitys koko organisaation mittakaavassa.