Johtaminen, valmennus ja motivointi

Johtajuus

Tämän luentokerran aihe käsitteli johtajuutta sen eri muodoissa. Elämme aikaa, jossa johtajuuden käsite on murroksessa eikä perinteinen autoritäärinen karismaa ja jäykkyyttä uhkuva malli enää välttämättä ole se toimivin ratkaisu alaisten dynaamisessa johtamisessa. Ihmiset ovat erilaisia ja onkin tärkeää löytää tyyli, joka motivoi työntekijöitä parhaaseen ulosantiin. Johtamisen perustyylit on karrikoiden jaettu kahteen eri perusulottuvuuteen, joista toinen huomioi tuotantoa ja toinen ihmisiä. Näiden ääripäiden väliltä johtajan tulisi sukkuloida sujuvasti ja luoda oma keskitiensä työntekijöiden parissa. 

Nykykäsitys monitaitoisesta johtajasta luo kuitenkin toivoa tuleville johtajan asemaan päätyville henkilöille: johtajaksi ei synnytä, vaan rooliin vaadittavat taidot on mahdollista oppia.

Parhaimmillaan johtaja onnistuu luomaan yhteishenkisen joukkueen, joka tavoittelee yrityksen parasta ryhmän jäsenten henkilökohtaiset vahvuudet huomioon ottaen. Vaarana ihmisten käyttäytymisteorioita hyödynnettäessä on toisaalta joko liian vankka tai liian pehmeä ote työntekijöihin. Pehmeä ote voi saada aikaan ikään kuin jatkuvasti käynnissä olevan työntekijöiden kahvikutsuhetken, jolloin tuottavuus ja yrityksen päämäärät saattavat jäädä toisarvoiseksi. Johtajan tulisi välttää antaa mennä -asennetta, nk. Laissez-faire -tyyliä, jossa sekä huomio ihmisiin että tuottavuus kärsivät.

Johtamistyylit

Luennoilla käsiteltiin eri johtajatyyppejä ja näitä saimmekin pohtia esimerkkien keinoin. Kussakin eri tyylissä on omat plussat ja miinukset. Karismaattinen johtaja kykenee motivoimaan työntekijöitä ja luomaan positiivista kuvaa tulevaisuudesta – eri asia onkin se, saavutetaanko näitä pelkillä suurilla sanoilla. Liiketoiminnallinen johtaja saattaa käyttää ulkoisia motivaatiokeinoja tai rangaistuksia tavoitteen saavuttamiseksi ja samalla unohtaa inhimillisen puolen alaisten kohtelusta. Toisaalta nämä tehtäväorientoituneet mielet pääsevät todennäköisemmin tavoitteeseensa kuin edellinen johtajaesimerkki. Muutosjohtaja omaa tyylin joka mielestäni nousee esille tämän päivän yrityksissä. Nämä innovaattorit vievät ideoitaan läpi ja uudistavat vanhoja toimintatapoja firmoissa. Ehkä tässä viimeisessä johtamistyylissä onkin asian ydin – olettaen, että johtajalta löytyy hieman kykyä muuntautua ja ottaa vastaan työntekijöiden palautetta, jotta tehokkain metodi löytyy.

Valmentaminen

Työntekijän valmentaminen on keino kehittää tämän taitoja positiivisen rohkaisun kautta. Johtajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli ja työntekijän tästä saama hyöty on paljolti kiinni johtajan omasta motivaatiosta valmentamista kohtaan. Valmentamiseen on eri lähestymistapoja riippuen tilanteesta ja mentorointi on yksi näistä. Siinä mentorin tarkoituksena on välittää omia kokemuksiaan ja taitojaan mentoroitavalle.

Motivaatio

Ihmiset voidaan karrikoidusti jakaa kahteen ryhmään perusluonteen mukaan. Teorian X henkilöt ovat luonteeltaan laiskoja, ja heidän on vaikea löytää sisäistä motivaatiota tehtävien suorittamiseen. Palkintoa ei löydetä työn suorituksesta itsestään, vaan ulkoinen motivaatio on ajava tekijä. Nämä ihmiset vaativat teorian mukaan vahvaa johtamista kapasiteettinsa vuoksi. Teorian Y mukaan taas ihminen on ahkera ja kyvykäs. Hän on luova ja usein sisäinen motivaatio löydetään itsensä toteuttamisesta. Itsekontrolli on usein keino saavuttaa henkilön omat tavoitteet.