Yksilöiden ja ryhmien johtaminen

Yksilön johtaminen

Ensimmäisellä luennolla käsittelimme olettamusten ja konkreettisten havaintojen eroja laatikkotestiä käyttämällä. Esimiestehtävässä toimimista helpottaa tämän eron ymmärtäminen ja sen soveltaminen käytännössä. Kaikki johtaminen alkaa havainnoinnista, koska voimme johtaa ainoastaan sitä, mitä havaitsemme tapahtuvan. Skeemaksi kutsutaan kognitiivisia malleja, jotka syntyvät yksilön oppimisen, kokemusten sekä sosiaalisten vuorovaikutuksen myötä. Skeemojen muodostaminen on tarpeellista ja yleistä, koska ne organisoivat informaatiota, mutta haittapuolena on havaintojen pelkistäminen.

Organisaatiokäyttäytymisellä tarkoitetaan yksilöiden käyttäytymistä organisaatiossa, millä on vaikutusta sekä organisaation toimintaan että suoriutumiseen. Kaikki organisaation käytös ei kuitenkaan ole tietoista, vaan siihen vaikuttaa myös yksilöiden kehon kieli ja sanaton viestintä. Arvojen ymmärtäminen on keskeistä integroidulle toiminnalle. Esimiehen tulee havainnoida yksilöiden toimintaa, mutta välttää sortumista ajatusvinoumiin. Näitä ovat mm. stereotypiat, itseään toteuttavat ennustukset, haloefekti ja paholaisefekti, minää tukeva arviointivinouma sekä kognitiivinen dissonanssi. Esimiehen tulee välttää sortumasta em. vinoumiin tai tarvittaessa osata hyödyntää niitä johtamisessa. Itseään toteuttavien ennustusten kategoriaan kuuluu pygmalion-efekti, jossa yksilöön kohdistuvat odotukset vaikuttavat konkreettisesti yksilön suoritukseen. Mikäli henkilöä pidetään kyvykkäänä ja häntä kohdellaan siten, alkaa henkilö myös käyttäytymään sen mukaisesti. 

Case-kysymys

Oppiaiheeseen liittyen esitettiin case-kysymys: ”Mainostoimisto, joka työllistää 12 lahjakasta työntekijää, hyväksyy monen (salaisen) tapaamisen jälkeen asiakkaaksi suuren tupakkayhtiön. Sopimus on tuottoisa, vaikkakin tupakkatuotteiden myynnin edistäminen koetaan epämukavana. Henkilö kunta saa tuotosta osan tulospalkkauksena, mutta 4 työntekijää kuitenkin ilmoittaa, että he lähtevät yrityksestä, jos tupakkayhtiö otetaan asiakkaaksi. Miten tulisi toimia?”. 

Toimiston ei olisi kannattanut sopia tupakkayhtiön asiakkuudesta salaisesti, vaan toimia läpinäkyvästi. Asiasta olisi myös ollut järkevää keskustella henkilökunnan kanssa ennen sopimuksen ratifioimista. Lisäksi olisi tullut varmistaa, että mainostoimiston henkilökunnan arvot ovat linjassa esimiesten arvojen kanssa. Mikäli työntekijät irtisanovat itsensä ja sopimus johtaa yrityksen imagon huononemiseen, on mahdollista, ettei sen hyväksyminen ollut järkevää. Esimiesten tulisi ensitilassa keskustella ongelma läpi henkilökunnan kanssa ja pyrkiä ratkaisemaan konflikti. Lisäksi sopimuksen purkamisehdot ja siitä aiheutuvat seuraukset tulee tarkastella. Kustannus-hyöty-analyysi tulee tehdä sen suhteen, että aiheutuuko sopimuksen purkamisesta suurempi haitta yritykselle kuin siitä, että neljä lahjakasta työntekijää irtisanoo itsensä.

Ryhmien johtaminen

Rooli- ja vastuunjako on tärkeää ryhmän tehokkaan toimimisen kannalta. Ryhmän jäsenillä voi olla tiettyjä rooleja, jotka sopivat heille ns. ”luontaisesti” paremmin. Tällöin he voivat hakeutua helpommin näihin. Ryhmän johtaminen voi olla tehokkaampaa, mikäli näitä taipumuksia osataan hyödyntää. Prosessien selventäminen ja sekä tavoitteiden yhteinen sopiminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi ihmissuhteiden aiheuttamat vuorovaikutukset tulee huomioida ryhmien sisällä. 

Valmentava esimiestyö

Fennialla palvelupäällikkönä toimiva luennoitsija antoi käytännön esimerkkejä siitä, miten johtaminen näkyy arjessa. Oikeat ihmiset tulee löytää oikeisiin tehtäviin, ihmisten tulee tietää roolinsa ja tehtävänsä – selkeät tavoitteet ja odotukset, ryhmän tasapaino tulee ottaa tehtävien yhteydessä huomioon (esim. työparit), tehtävät jaetaan vahvuuksien ja mielenkiinnon perusteella siten, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa tehtäviinsä. Tämä johtaa sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen, sekä työilmapiirin siinä esiintyvän kuormituksen tasaamiseen. Lisäksi tasapäistämisestä tulee päästä eroon ja pyrkiä edesauttamaan ihmisten jatkuvaa kehittymistä.

Johtajan tulee pyrkiä tekemään itsestään mahdollisimman tarpeeton sekä ennemmin kysyä kuin olettaa. Esimiehen rooli on palvella – tärkein tehtävä on auttaa ihmisiä tekemään työnsä raivaamalla esteet. Tärkeää ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia yksilöitä, mutta samanarvoisia – kaikkia tarvitaan ja jokaiselle löytyy rooli. Kuuntelukyky on tärkeä ominaisuus kuten myös läsnäolo erilaisissa sosiaalisissa kanssakäymisissä.